akuville.lehtimaki


Datajournalismista: Esitä kasvugraafi logaritmisena

24.2.2012
Datajournalismista: Esitä kasvugraafi logaritmisena

Nykyään (talous)media on pullollaan kaikenlaisia käppyröitä, joissa esitetään erilaisten asioiden kasvua (tai vähenemistä) graafien muodossa. Näissä käppyröissä esitetään siis kasvun suhteellista (eli usein prosentuaalista) muutosta, jolloin logaritminen asteikko on paljon parempi kuin lineaarinen asteikko.   Lineaarinen asteikko Lineaarisella asteikolla y-akselin kahden arvon erotus on yhtä suuri riippumatta siitä, miten kaukana ne sijaitsevat nollasta (esim....
Jatka »

Yritykset ja yhteisöt tutkivan (koti)journalistin suurennuslasin alla

16.2.2012
Yritykset ja yhteisöt tutkivan (koti)journalistin suurennuslasin alla

Yrittäjyys sekä yhdistystoiminta on pääsääntöisesti erittäin hyvä asia, ja suosittelenkin näitä lämpimästi kaikille. Eläessämme (post?)modernissa yhteiskunnassa on meillä kuitenkin kaikenlaisia lakiin ja moraalisiin normeihin perustuvia sääntöjä, joiden noudattamisen tarkoituksena on tehdä kaikkien elämästä mukavaa. Kaikki yritykset eivät näitä kuitenkaan noudata, ja esimerkiksi julkisten organisaatioiden yhteyteen on huhuttu syntyneen konsultointi- ja koordinointiyrityksiä, jotka myyvät hyödyiltään...
Jatka »

Tuotekeskeinen journalismi

29.12.2011
Tuotekeskeinen journalismi

Journalistit ovat henkilöitä, jotka esimerkiksi kirjoittavat laadukkaita juttuja sekä paperisiin että sähköisiin lehtiin. Laadukkaalla tarkoitetaan tässä yhteydessä jotakin sellaista, jonka määritelmä on lähtöisin journalistien itsensä päästä. Jokainen lehtijuttu määritellään niillä kriteereillä, jotka journalistit ovat itse oppineet aikoinaan – johon he ovat sosialisoituneet toisten journalistien kanssa toimiessaan tai jonka idean he ovat alan oppikirjoista ammentaneet....
Jatka »

Google-miinus

8.7.2011
Google-miinus

Viime aikoina Google+ on ollut tapetilla useassakin paikassa. Odotuksen ja jännityksen tuntua on vähän samalla tavalla kuin flopanneen Google Waven aikoihin: Koskahan kaveri saa kutsun palveluun ja koskahan kutsu tippuu omaan sähköpostilaatikkoon. Näitä kutsuja kysellään sitten esimerkiksi blogien kommenttiosioissa, keskustelupalstoilla, Facebookin seinillä jne. Kutsuja uusille käyttäjille voivat lähettää palveluun aiemmin rekisteröityneet käyttäjät. Palveluun ei...
Jatka »

Android Aalto – Android-kehittäjien yhteisö

28.5.2011
Android Aalto – Android-kehittäjien yhteisö

Aalto-yliopistosta sekä yrittäjyydestä on kirjoitettu jo vaikka kuinka paljon. Harva kuitenkaan tietää, että uuden yliopiston yhteydessä toimii myös Android-kehittäjien yhteisö. Android on uudehko, avoin ja mobiililaitteille suunnattu ohjelmistopino. Android onkin yksi suosituimmista mobiilialustaratkaisuista, ja sen ympärillä olevan ekosysteemin on povattu jopa uhkaavan iPhonen markkina-asemaa. Aalto-yliopiston opiskelijat ovatkin tällä kertaa synnyttäneet uuden avoimen yhteisön Android-kehityksen...
Jatka »

Asiakaspalvelijat brändinrakentajina

25.5.2011
Asiakaspalvelijat brändinrakentajina

Kirjoitan nyt aiheesta, josta on varmaan kirjoitettu satoja kirjojakin. Osuipa silmääni kuitenkin kaverini Facebook-statuksessa linkki viestiketjuun, jossa keskusteltiin SIM-lukitun puhelimen lukituksen purkamisesta sopimuskauden jälkeen sekä siitä, miten Sonera asiakaspalvelu oli tähän vastannut. Nettikeskusteluihin pitää toki aina suhtautua varauksella, niissä kun esitetään yleensä vain toinen puoli totuudesta. Tämä nettikeskustelu käydään (tai käytiin) kuitenkin Soneran omalla foorumilla...
Jatka »

Kuinka moni tiesi tämän?

11.3.2011
Kuinka moni tiesi tämän?

Leikitään hetki ajatuksella, että perustan innovatiivisen kasvuyrityksen. Työskentelen firmassani aluksi yksin. Kun firma kasvaa, palkkaan lisää työvoimaa. Aluksi palkkaan yhden, kohta viisi ja lopuksi vielä kymmenen työntekijää. Minulla on siis nyt 16 työntekijää itseni lisäksi firmassa töissä. Firma ja toimiala kehittyvät. Firma pysyy innovatiivisena, mutta oma substanssiosaamiseni on jotain ihan muuta, kuin mitä firmani...
Jatka »

Millainen se Internet taas nyt olikaan? Eli asiaa mediasta

28.2.2011
Millainen se Internet taas nyt olikaan? Eli asiaa mediasta

Monesta aikakauslehdestä julkaistaan tätä nykyä versiota sille laitteelle, jolla ei ole yhtä ja yleispätevää suomenkielistä nimeä, (esim. Suomen kuvalehti ja Wired). Samaan analogiaan mahtuu myös nettivideoiksi taivutettu televisio (esim. YLE Areena ja Ruutu.fi). Kyseisillä liiketoimintamalleilla ei ole merkittävää tulevaisuutta, sillä nämä mediat perustuvat rajoitettuun sisältöön. Internet on sen verran tuore innovaatio, että jopa me...
Jatka »

Miksi innovaatiojärjestelmän tai -politiikan pitäisi olla kansallista?

30.1.2011
Miksi innovaatiojärjestelmän tai -politiikan pitäisi olla kansallista?

Suomen kansa on ollut olemassa ammoisista ajoista lähtien, siis se porukka, joka on pyörinyt suurin piirtein Suomen alueella ja puhunut nykysuomen kaltaista kieltä. Paljon myöhemmin keksittiin nationalismi eli siis se, että tietyn kansallistunteen omaava porukka pyrkii säilyttämään mm. itsemääräämisoikeutensa. Suomessa kansallisen symboliikan tehtailu alkoi vuoden 1809 jälkeen, kun Suomi siirtyi Ruotsin vallan alta autonomiseksi yksiköksi kuitenkin...
Jatka »

Miksi suomalainen talousjournalismi on mitä on?

22.1.2011
Miksi suomalainen talousjournalismi on mitä on?

Silmiini sattui tänään Kauppalehden uutinen tämän kevään osingoista. Uutisessa kerrotaan, että iso osinkopotti olisi tulossa. Uutisessa ei toki suoraan sanota, että isot osingot olisivat pelkästään hyvä asia osakkeenomistajan kannalta. Tällainen tuntuma siitä kuitenkin jää kuvaa myöten. Rahoituksesta vähemmän tietäville kerrottakoon, että KUN KAIKKI MUUT ASIAT PYSYVÄT SAMANA, ei osingonmaksusta ole hyötyä tai haittaa osakkeenomistajalle....
Jatka »