Postiluukusta tipahti tänään Tieteessä tapahtuu -lehden numero 7/2011. Lehden pääkirjoituksessa “Innovaatiot epävarmuuden aikana” Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Minna Ruckenstein kirjoittaa:
“Määritelmällisesti innovaatiossa on tärkeintä sen tuottama uudenlainen arvo. Tästä seuraa kuitenkin ongelmia. Arvo on käsitteenä tavattoman monitahoinen. Arvon voi määrittää niin esteettiseksi, poliittiseksi, sosiaaliseksi, taloudelliseksi kuin moraaliseksikin. Lisäksi arvo on suhteellista: se mikä on arvokasta yhtäällä, ei ole sitä toisaalla.”
Mistä päästäänkin otsikkoon:
“Arvon suhteellisuus tuottaa epämääräistä puhetta innovaatioista. Innovaatioilta toivotaan kaikkea hyvää maan ja taivaan väliltä. Niistä haetaan uudenlaista arvoa, mutta arvo jätetään innovaatiokeskusteluissa toistuvasti määrittelemättä.”
Pääkirjoituksen loppupuolella Minna Ruckenstein puntaroi suomalaisen innovaatiotoiminnan rahoitusta ja sillä saavutettuja arvoja:
…”rahoitusta on ohjannut teknologia- ja menetelmäkeskeisyys. Innovaatioantropologian näkökulmasta tulisi miettiä, mitä iloa kaikesta kehitetystä teknologiasta ja hienoista menetelmistä on. Suuri osa innovaatiohankkeista on lähtökohtaisesti sellaisia, joissa mitään todellia uutta ei edes yritetä synnyttää. Sen kun täsmennetään jo olemassaolevaa. Suurin osa uuden tekemisestä ei ole innovointia. Se on ihmiselle ominaista luovuutta, tapoja ratkoa eteentulevia ongelmia.”
Aivan hihasta pudotellen ei Minna Ruckenstein suomalaiselle innovaatiotoiminnalle näin kaapin paikkaa osoittele. Hän on yksi Sitran julkaisusarjassa ilmestyneen kirjan “Unohda innovointi: Keskity arvonluontiin” kirjoittajista. Kirja löytyy Sitran nettisivuilta vaikka heti luettavaksi (pdf).
Se on ehditty kääntää jo englanniksikin: Forget innovation : focus on value creation.



Viimeisimmät kommentit